Sipoonjoen perinnesaunassa elävöitetään vanhaa saunakulttuuria.

Heinäkuisena aamupäivänä Hindsbyn kylässä Sipoonjoen rannalla alkaa tuoksua savulta.

Sipoonjoen perinnesaunan isäntä Otto Kronqvist on ryhtynyt lämmityspuuhiin. Sauna on saatava löylykuntoon iltapäivällä alkavaa naisten vuoroa varten.

Lämmityspuuhat aloitetaan kantamalla lauteet ulos.

– Näin ne pysyvät puhtaina, eivätkä niillä istujat tule nokisiksi, kertoo Kronqvist.

Sitten ryhdytään lämmityspuuhiin. Aluksi kiukaan pesään laitetaan lämpöarvon vuoksi koivua.

Tulta sytytellessään Kronqvist hyräilee perinteistä saunaloitsua. Hyvien löylyjen varmistamiseksi myös puiden pinoamistavalla on merkitystä.

– Olen lämmittänyt tämän saunan varmaan 500 kertaa. 200 ensimmäistä olivat opettelua, Kronqvist nauraa.

Hänen saunansa on siitä erikoinen, että se on rantapenkereen sisään muurattu holvisauna. Koska seinät eivät ole puuta, ei tämä savusauna ole vaarassa palaa.

Elämäntapana sauna

Kronqvistille sauna on elämäntapa. Hän asuu perheineen samalla tontilla, missä yrityskin toimii.

Sipoonjoen perinnesauna perustettiin vuonna 2021, kun Kronqvistin pitämä joogakoulu oli koronasulun vuoksi kiinni.

– Piti miettiä muuta yritystoimintaa, hän kertoo.

Julkisen saunan perustaminen oli hyvä ratkaisu. Yleisö on löytänyt paikan ja varsinkin viikonlopun vuorot ovat suosittuja. Savusaunan löylyihin kun ei kovin usein pääse. Paikat kannattaakin siis varata etukäteen.

Palamisriskin lisäksi savusaunoista tekee harvinaisen niiden vaatima kärsivällisyys. Lämmittäminen vie nimittäin aikaa – mutta sitten kun kaikki on valmista, löylytkin kestävät 12 tuntia.

Koivujen jälkeen Kronqvist laittaa pesään kuusihalkoja, sitten tammea ja lopuksi hieman katajaa tuomaan ilmaan aromaattista tuoksua.

Löylyjen tekeytyessä hän täyttää pihalla olevia paljuja ja sytyttää tulet myös pesuvettä lämmittäviin kamiinoihin. Tekemistä riittää.

10 vuoden kokemus

Puuhaa on myös toisaalla. Sipoonjoen perinnesauna tarjoaa hoitoja ja saunotusta. Se on saunottajien vastuulla, ja heistä tänään on vuorossa Laura Foon.

Ennen asiakkaiden tuloa Foon sitoo valmiiksi vihtoja. Tai vastoja, hän hyväksyy diplomaattisesti molemmat termit. Niiden materiaalina on muitakin puulajeja kuin koivua.

Saunotuksessa käytetään esimerkiksi vaahteravastoja ja kuusivihtoja. Mutta mitä saunotus sitten on?

– Se on itämerensuomalaista perinnettä, kuvailee Foon.

Hän itse tutustui perinnesaunotukseen 10 vuotta sitten ollessaan joogaretriitillä Latviassa. Myös siellä arvostetaan saunomista, ja Foon pääsi perinnesaunottajan asiakkaaksi.

– Se sytytti minussa kipinän, kertoo Foon.

Hän alkoi etsiä saunaperinteen taitajia niin Suomesta kuin Baltiastakin ja tutustui heidän työhönsä.

Foon myös vietti aikaa kirjastoissa ja arkistoissa kartoittamalla alan tietoa sekä lukemassa Suomen kansan vanhoja runoja.

Pala palalta hänen tietonsa ja taitonsa karttuivat niin, että nainen pystyi paitsi työskentelemään saunottajana myös kouluttamaan alaa muille. Tällä hetkellä hän myös toimii Suomen perinnesaunottajien puheenjohtajana.

Luonnon antimilla

Saunotusta ei pidä rinnastaa vaikkapa saksalaisten kylpylöiden viihteellisiin saunarituaaleihin.

Se on enemmänkin hoitava kokemus, jossa löylyn lempeä voima yhdistyy hierontaan, kalevalamittaisiin loitsuihin ja tuoksuvien vastojen tarjoamaan aromaterapiaan.

– Luonnon antimet näyttelevät suurta osaa saunotuksessa, kertoo Foon.

Perinnesaunassa voi myös kokeilla erilaisia hoitoja, joissa käytetään esimerkiksi turvetta, suolaa ja hunajaa. Luonnon antimia.

Foonin Sipoonjoen saunalla vetämille saunottajakursseille on osallistunut väkeä niin Suomesta kuin ulkomailtakin.

– Meillä on kolme kertaa vuodessa kansainvälinen retriitti, sanoo Foon.

Otto Kronqvistin mukaan esimerkiksi amerikansuomalaiset ovat olleet innoissaan, kun ovat päässeet tutustumaan perinnesaunotukseen.

Monimuotoista saunomista

Saunotus ja hoidot ovat lisämaksullisia palveluja. Monelle asiakkaalle riittää ihan vain se, että he saavat käydä savusaunassa. Kuka koko rahan edessä, kuka pikaisemmin.

– Moni viettää ison osan illasta paljussa, sanoo Kronqvist.

Pihalla pääsee pulahtamaan myös kylmäaltaaseen, jonka hyinen vesi tulee omasta kaivosta.

– Avantouimarit ovat kiitelleet sitä, että se on kesälläkin 9-asteista, kertoo saunaisäntä.

Saunan ja altaiden lisäksi asiakkaat voivat myös esimerkiksi istuskella laavulla nuotion äärellä. Kokemus on rauhoittava: ei uskoisi, että tässä ollaan aivan pääkaupungin tuntumassa.

Saunominen avautuu uudella tavalla

Ketkä perinnesaunassa sitten käyvät? Kronqvistin mukaan asiakkaita on oikeastaan laidasta laitaan.

Foon kertoo myös ilahduttavan monien löytäneen saunotuksen. Aluksi ihmiset ovat hänen mukaansa ehkä suhtautuneet siihen skeptisesti ja ajatelleet, että osaahan jokainen nyt saunoa.

Rituaalien myötä tuttu kokemus on kuitenkin auennut uudella tavalla: saunan voi kokea myös näinkin.

– Itämerensuomalaisen saunakulttuurin kirjo on laaja, kuvailee Foon.

– Kun kirkkoja ja sairaaloita ei ollut joka paikassa, rituaalit hoidettiin saunassa. Siellä synnyttiin ja valmistauduttiin häiden viettoon. Sauna on näytellyt tärkeää roolia kaikissa elämänkaareen liittyvissä tapahtumissa, ja tätä perinnettä on kiva elävöittää.

Holvisaunan lakeisesta tupruava savu vahvistaa viestiä. Elämys on aito.