Suomalainen Esin Aamutuuli, 40, on tottunut matkustelemaan yksin. Kun hän oli pitkällä pyöräretkellä, tapahtui jotain karmivaa. Hiljaisella tieosuudella hän näki edessään pelottavan näyn.

Esin Aamutuuli oli aina pitänyt Norjaa yhtenä maailman turvallisimmista maista. Usko kuitenkin järkkyi hänen viimeisimmällä matkallaan kokemansa traumaattisen tapahtumaketjun takia.

Esin oli pitkällä kahden kuukauden pyörämatkalla, jonka aikana hän seikkaili Färsaarilla ja Norjassa. Matka alkoi olla jo loppusuoralla, kun jotain tapahtui.

– Olin sadanviidenkymmenen, kahdensadan kilometrin päässä Oslosta pienellä Rödberg-nimisellä paikkakunnalla, kertoo Esin.

– Minun oli sinä päivänä tarkoitus ajaa lyhyempi matka, mutta siellä tuntui että energiaa ajamiseen olikin vielä jäljellä, joten päätin jatkaa.

Rödbergin jälkeisellä tieosuudella liikkui matkailuautoja, ja Esin pysähtyi hetkeksi levähdyspaikalle päästäkseen niitä ohi.

– Levähdyspaikalla oli mies mustan, modernin matkailuauton kanssa ja hän katsoi minua. Hymyilin hänelle, koska nämä matkailuautoilla liikkuvat ovat yleensä kivoja ihmisiä.

Auto lähti seuraamaan

Esinin mukaan mies ei hymyillyt takaisin, mutta jäi tuijottamaan intensiivisesti.

– Jatkoin pyöräilemistä eteenpäin, ja tunsin että takanani tulee auto. Kuului hurinaa ja ihmettelin, miksei se mene ohi vaikka siinä olisi ollut tilaisuus.

Auto seurasi yksin ajavaa naista lähellä.

– Sitten sen taakse tuli toinen auto ja silloin se lähti ohittamaan minua. Huomasin, että kappas, se oli se mies levähdyspaikalta.

Musta matkailuauto siis ohitti naisen, mutta hän ei silti päässyt siitä eroon. Auto odotti saman reitin varrella noin kilometrin päässä.

– Mies oli laittavinaan jotain takakonttiin ja jäi taas vain tuijottamaan, Esin kuvailee.

Esin polki auton ohi, ja pian se taas ohitti hänet. Taaskaan kohtaaminen ei jäänyt viimeiseksi. Vähän matkan päässä tien varrella oli huoltoasema, ja sen pihalla oli jälleen sama tuttu auto.

– Auto odotti sen kohdalla poikittain. Mies ei ollut tankkaamassa tai asioimassa sisällä, vaan katseli minua autosta, kertoo Esin.

Tässä vaiheessa hän alkoi olla sitä mieltä, ettei kyse ollut sattumasta.

– Aloin miettiä, mistä tässä on oikeastaan kyse. Onko tässä jotain, josta pitää huolestua? Päätin, että sitten on jos se vielä kerran ajaa minusta ohi.

Apua kaupasta

Vähän matkaa Esin saikin polkea rauhassa. Mutta auto ilmestyi taas näkyviin ja ohitti hänet.

– Siinä kohti oli vähän taloja ja joissain näkyi valoja. Ajattelin, että tässä on ihmisiä, jos tarvitsen apua, hän muistelee.

– Päätin, että jos auto taas odottaa jossakin käännyn takaisin.

Tie oli käynyt hiljaiseksi, ja Esin polki loivaan ylämäkeen. Edessä alkoi häämöttää tuttu näky. Musta matkailuauto oli pysähtynyt tien varteen.

Kapealla tiellä sen ohittamiseen ei olisi jäänyt paljoa tilaa. Esin katsoi parhaaksi kääntyä pakoon, koska koki tilanteen niin uhkaavaksi.

Ensin hän ajoi läheiseen kauppaan, jonka ohi autokin oli kulkenut.

– Kysyin onko heillä siellä turvakamerat, sillä luotin siihen, että jos ilmoitan tästä poliisille, he tarkistavat ne.

Esin oli huomannut auton olevan Norjan rekisterissä. Tarkempia tunnusmerkkejä hän ei pystynyt ajaessaan näkemään, ja auton kuvaaminenkin oli mahdotonta.

Yöllä iski paniikki

Kaupasta hän hakeutui läheiseen retkeilykeskukseen.

Esinin tarkoituksena oli ollut yöpyä luonnossa teltassaan, mutta nyt hän ei uskaltanut.

– Kerroin tapahtumista retkeilykeskuksen omistajalle, ja hän otti sen vakavasti.

Esin päätti jäädä yöksi ja kertoo piilottaneensa pyöränsä siltä varalta, että mustan auton kuljettaja ajaa takaisin häntä etsiskelemään.

Tapahtumat hän koki traumaattisiksi.

– Heräsin kahdelta yöllä siihen, kuinka vesi liplatti laituria vasten. Olin ihan paniikissa kun pidin sitä jalkojen ääninä, hän kertoo.

– Kyllä se vaikutti henkisesti tosi paljon.

Laajempi ongelma

Esin on harrastanut pitkiä pyörämatkoja eri puolilla Eurooppaa, eikä häntä ole aiemmin lähdetty seurailemaan.

Hän on tehnyt tapauksesta useamman julkaisun Instagram-tililleen, ja saanut paljon palautetta.

Sen perusteella hän kokee, että kyseessä on laajempi ongelma: kyse on yksin matkustavien naisten turvallisuudesta. Jota ei aina oteta vakavasti.

Esin kävi tekemässä tapauksesta ilmoituksen pienen norjalaispaikkakunnan poliisiasemalle, mutta koki että hänen kokemaansa vähäteltiin.

– Poliisi oli sitä mieltä, että olihan tuo epäilyttävää, mutta mitään ei tapahtunut. Minun olisi kuulemma pitänyt soittaa tien päältä poliiseille.

Esin on saanut julkaisujensa johdosta paljon viestejä naisilta, jotka ovat kokeneet vastaavaa ja hän kritisoi virkavallan asennetta.

– Sitä menee tosi haavoittuvaisessa tilassa poliisin luo, eikä ole kaikkein vahvimmillaan kun kyseenalaistaa itseäänkin, onko jotain tapahtunut, hän kertoo.

– Ja sitten sitä vähätellään. Tässäkin seuraaminen saattoi olla ihan systemaattista, monelle naiselle jo tehtyä.

Traumaattinen kokemus

Esin muistelee tapausta Iltalehden haastattelussa noin viikko sen jälkeen. Hän on silti yhä selvästi järkyttynyt ja tunnekuohun vallassa.

– Olen nyt 40-vuotias ja reissannut yksin maailmalla 19-vuotiaasta asti. Ikinä ei ole tullut vastaan tilannetta, jossa tulee yhtä vahvasti tunne että kaikki ei ole hyvin, Esin pohtii.

– Olen aina ennen sanonut, että naisena on turvallista matkustaa, yksin. Nyt joudun ensimmäistä kertaa sanomaan, että minua on stalkattu.

Somekanavien kautta Esin on saanut viestejä muiltakin kuin suomalaisilta seuraajiltaan.

– Eräskin ruotsalaisnainen neuvoi tekemään asiasta uuden ilmoituksen isommassa kaupungissa, jossa nämä otetaan vakavammin.

Esin tekikin uuden ilmoituksen poliisille Osloon päästyään. Hän harmittelee sitä että, ajan kulumisen takia valvontakameran tallenteista ei välttämättä ole enää hyötyä. Ne nollaantuvat tietyssä ajassa.

Mieluummin se käärme

Somejulkaisuista tullut palaute on ollut sukupuolittunutta. Naiset ovat olleet pääasiassa sympaattisia ja kannustavia.

– Moni mieskin on pahoitellut tilannetta. Mutta heiltä on tullut myös paljon vähättelyä, sanoo Esin.

– He ovat voineet sanoa, että viranomaisten asia on päättää onko tuossa mitään tapahtunut.

Esin painottaa että kyse on hänen omasta kokemuksestaan ja turvallisuudentunteensa järkkymisestä. Se söi myös uskoa ihmisiin.

Tämä konkretisoitui, kun Esin muutama päivä tapauksen jälkeen otti aurinkoa ja hänen viereensä ilmestyi kyykäärme.

– Tajusin, ettei tuo käärme pelota minua yhtään, koska tiedän miten se liikkuu ja että se kyllä lähtee karkuun. Mutta tällaiset seuraamaan lähtevät ihmiset ovat paljon arvaamattomampia.