Uutuuskirja paljastaa, että myös edesmennyt Mika Myllylä oli kiperässä paikassa Mount McKinleyllä vuonna 1995.

Mika Wickströmin uutuuskirja Mika Myllylän elämä (Otava) kertoo vuoden 1995 kiipeilymatkasta, johon hiihtäjät Jari Isometsä ja Mika Myllylä osallistuivat.

Mika Myllylän elämä

Thunder Bayn maaliskuiset MM-kisat olivat takana, ja hiihtäjillä oli arvokisoista niin sanottu välivuosi edessään.

Myllylän manageriksi ryhtynyt Ismo Väänänen järjesteli hiihtäjät vuorenvalloitukseen Alaskaan Mount McKinleylle, jonka huippu on yli kuusi kilometriä merenpinnasta.

Kylmään kiipeilykohteeseen lähdettiin toukokuussa 1995. Oppaana oli Gary Bocarde.

Ryhmä pääsi Bocarden kanssa noin neljään kilometriin, mutta sitten tuli isoja haasteita. Vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi oli kaivettava syvä lumikuoppa, jotta myrsky ei olisi pyyhkäissyt kiipeilijöitä teltan mukana rotkoon.

Leiriytymiskokemus oli melkoinen, Väänänen muistelee kirjassa.

– Yritin ensimmäisenä aamuna käydä tarpeillani ulkona. Pääsin ehkä kymmenen metriä teltasta. Kaaduin sitten rähmälleni enkä erottanut taivasta hangesta, kaikki oli yhtä sakeaa lumimyräkkää.

Tämän jälkeen opas kielsi kaikkia poistumasta teltasta.

Henkiä meni

Bocarden johtama porukka selvisi myrskystä, mutta eräälle yhdysvaltalaisryhmälle ei käynyt yhtä hyvin. Yhdysvaltalaiset olivat tutustuneet suomalaisiin ennen retkeä. He lähtivät myrskyssä päivää liian aikaisin tavoittelemaan suomalaisten leiriä ja menettivät henkensä.

Useat kiipeilijät olivat tuon matkan aikana hengenvaarassa, ja lumimyrskyssä kuoli kaiken kaikkiaan seitsemän ihmistä.

Pelastustehtävien jälkeen opas oli niin uuvuksissa, että hiihtäjien ryhmä ei saavuttanut aivan McKinleyn huippua. Takaisin palatessa Myllylällekin oli käydä vakavasti. Myllylä kulki edellä ja Isometsä turvaköyteen kytkettynä perässä.

– Yhtäkkiä Mika putosi muniaan myöten railoon, Isometsä kertaa.

– Tein niin kuin opas oli sanonut: kontalleen välittömästi ja hakku jäähän niin, että pystyisin kannattelemaan kaveria, Isometsä jatkaa kirjassa.

Hiihtäjät pystyivät repimään huumoria pahassakin paikassa.

– Mika killui railossa, katseli ympärilleen ja lausahti sitten: ”Ryökäle, kun onkin muuten syvä railo.” Minä siihen, että nyt jos olisi puukko turvaköyttä varten, voittaisin ensi talvena kaikki suomenmestaruudet, Isometsä sanoo.

Hän muistaa Myllylän reaktion.

– Mika alkoi hekottaa ja sanoi siihen: ”Vedä mut nyt jo ylös täältä”.

Alaskasta palattuaan Myllylä avioitui silloisen kumppaninsa Suvi Paavolan kanssa.