Sotilaslääkäriltä kova tieto urheilijoiden vapautuksista – ”Suurin syy”

Supertähtien vapautukset armeijasta herättävät keskustelua.

• Huippu-urheilijoiden vapautukset varusmiespalveluksesta ovat herättäneet keskustelua.
• Syyt voivat liittyä vakaviin vammoihin, sairauksiin tai pitkäaikaisiin terveydellisiin haittoihin.
• Sotilaslääketieteen professori Tommi Vasankari korostaa, ettei varusmiespalveluksen soveltuvuutta arvioida urheilijan statuksen mukaan.

Huippu-urheilijoiden vapautukset varusmiespalveluksesta ovat nousseet kuumaksi puheenaiheeksi.

Viime viikkoina keskustelua ovat herättäneet erityisesti NHL:ssä kiekkoilevat Mikko Rantanen, 28, ja Roope Hintz, 28. Rantasen vapautuksen taustalla olivat terveydelliset syyt. Hintz ilmoitti Ilta-Sanomille, ettei ”pystynyt käymään armeijaa”.

Moni onkin ihmetellyt, miksi supertähdet saavat vapautuksia palveluksesta.

Iltalehti kysyi aiemmin asiasta yleisellä tasolla Puolustusvoimien urheilukoulun apulaisjohtajalta, majuri Juho Leppälältä.

Leppälä totesi, että pysyvään vapautukseen voidaan päätyä, jos asevelvollisella on vakava vamma, sairaus tai pitkäaikainen terveydellinen haitta, jonka vuoksi kouluttaminen ei olisi myöhemminkään tarkoituksenmukaista.

Tällöin asevelvollinen katsotaan palvelukseen soveltumattomaksi.

Syyt pöytään

Nyt asiaan ottaa kantaa Tommi Vasankari, joka toimii UKK-instituutin johtajana ja sivutoimisena sotilaslääketieteen professorina.

Vasankari korostaa, että varusmiespalveluksen soveltuvuus ratkaistaan aina lääketieteellisin perustein, eikä kyse ole siitä, onko henkilö huippu-urheilija vai ei.

– On tiettyjä diagnooseja, joilla urheilija voi olla ihan huipputasollakin, mutta siitä huolimatta on joku sairaus. Esimerkiksi tyypin 1 diabetes on vielä ainakin toistaiseksi sellainen sairaus, ettei sellaista henkilöä oteta varusmiespalvelukseen.

– Urheilun huipputasollakin on tyypin 1 diabeetikkoja, jotka eivät silloin myöskään mene varusmiespalvelukseen.

Toinen tyypillinen syy löytyy tuki- ja liikuntaelimistöstä.

– Ihmisillä voi olla yksittäisen nivelen ongelmia, kuten kulumaa tai muuta vammaa, joka ei välttämättä estä oman lajin harrastamista, Vasankari selittää.

Hän lisää myös, että synnynnäiset sydänviat voivat johtaa vapautukseen, vaikka ne eivät juuri vaikuttaisikaan tiettyjen lajien urheilusuoritukseen.

Vasankarin mukaan lista palveluksesta vapauttavista diagnooseista on pitkä.

– Syitä on paljon. Näistä löytyy lääkärikunnalle kirjoitettu listaus, jossa taitaa olla 150 sivua, joista suurin osa on diagnooseja ja selityksiä, miten niihin suhtaudutaan.

– Jos lääkärintarkastuksessa löytyy esimerkiksi näitä edellä mainittuja diagnooseja (tyypin 1 diabetes, tietynlaiset nivelvaivat, synnynnäiset sydänviat), silloin ei käytännössä kukaan pääse suorittamaan varusmiespalvelusta.

Huippuja listalla

Vasankari on työskennellyt pitkään huippu-urheilijoiden parissa, muun muassa Olympiakomitean ylilääkärinä.

Hän kertoo tuntevansa useita yksilöitä, joiden urheilu-ura on jatkunut korkealla tasolla, mutta palvelukseen he eivät terveydellisistä syistä ole päässeet.

– Isompaa tilastoa minulla ei urheilijoista ole, mutta yksilöitä minulla on, Vasankari sanoo.

Ylivoimaisesti selkein syy varusmiespalveluksen keskeyttämiseen tai aloittamatta jättämiseen on kuitenkin muualla kuin vammoissa.

– Suurin syy kaikille nuorille miehille, jotka joko keskeyttävät varusmiespalveluksen tai jättävät menemättä, on mielenterveys ja käyttäytymishäiriöt.

– Pomminvarmasti tämäkin tulee vastaan urheilijoilla. Se on väestössä yleistyvä ongelma, niin totta kai se voi olla myöskin silloin nuoren urheilevan henkilön varusmiespalveluksen esteenä.

Riskiarvio

Palveluskelpoisuudessa keskeistä on riskiarvio, eli arvio siitä, mitä varusmiespalvelus voisi aiheuttaa terveydelle.

Vasankarin mukaan esimerkiksi nivelsairauksien kohdalla puntaroidaan, voiko palveluksen rasitus pahentaa tilannetta.

– Jos tiedetään, että henkilöllä on diagnoosi tai vamma, jonka vuoksi varusmiespalveluksen rasitukset, esimerkiksi taakkojen kantaminen tai pitkät marssit, voisivat pahentaa vaivaa, ei häntä suositella palvelukseen.

Erityisen selkeä esimerkki on tyypin 1 diabetes.

– Yksi sellainen riskiarvio, jota Puolustusvoimat on käyttänyt esimerkiksi tyypin 1 diabeteksessa, on se, että henkilön pitää tulla toimeen olosuhteissa, joissa ei ole mahdollisuutta antaa minkäänlaista lääkitystä kahteen viikkoon, Vasankari toteaa.

– Puolustusvoimat kouluttaa kriisitilanteisiin, joten yksi kriteeri on, että sellaisia sairauksia tai ongelmia ei saa olla, että henkilö ei pärjäisi muutamaan viikkoon ilman täydennystä.

Keskustelussa herää usein kysymys, arvioidaanko huippu-urheilijoita eri tavalla kuin tavallisia nuoria. Vasankari vastaa tähän selkeästi.

– Meillä on tasan yhdet ohjeet, millä varusmiespalvelukseen astuvan terveydellinen kelpoisuus arvioidaan, eikä siinä sinällään ole merkitystä, kuka olet.