Tuhansia rekkakuskeja uhkaa häätö Helsinki-Vantaalta

Raskaan liikenteen taukopaikoista on ollut pulaa jo vuosia, eikä tilanne ole paranemassa.

Vantaan Katriinantien rekkaparkkia uhkaa sulkeminen, mikä vaikeuttaisi 4500 ammattikuljettajan työtä.

Yrittäjä Jarno Kankaan ja Vantaan kaupungin neuvottelut maanvuokrauksen jatkosta ovat pysähtyneet.

Raskaan liikenteen taukopaikoista on pulaa, ja korvaavat vaihtoehdot ovat kaukana tai suunnitteilla.

Noin 4 500 ammattikuljettajan rekkaparkkia Vantaan Katriinantiellä uhkaa sulkeminen. Yrittäjä Jarno Kankaan neuvottelut Vantaan kaupungin kanssa maanvuokrauksen jatkosta ovat pysähtyneet.

Vantaan ympäristökeskus on edellyttänyt jatkoa varten noin miljoonan euron urakkaa, jossa 2,5 hehtaarin sorakenttä asvaltoitaisiin, ja sinne rakennettaisiin öljynerotuskaivot.

Kaupungin maankäytön nokkamies, apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila on eri yhteyksissä ilmoittanut, että aluetta tarvitaan lähivuosina toimitilarakentamiseen.

Rekkaparkki on toiminut viimeiset kolme vuotta pääkaupunkiseudulle suuntaavien kuljettajien lepo- ja taukopaikkana. Se on ainoa kaikille rahtareille avoin lepopaikka, joka on varustettu vessoilla ja suihkuilla.

Vaikka rekisteröityneitä käyttäjiä on tuhansia, kerralla alueelle mahtuu 60 perävaunullista rekkaa.

Varkautelaisen kuljettajan Niko Pelkosen elämää Katriinantien rekkaparkin lakkauttaminen vaikeuttaisi huomattavasti.

Hän sai perjantaina aamuyöstä Katriinantien rekkaparkista viimeisen vapaan paikan. Pelkonen oli purkanut lastinsa jakelukeskuksessa lentokentän tuntumassa kello neljän aikaan.

Auton kopissa nukutun yön jälkeen, Pelkonen hieroo unia silmistään, valmistautuu käymään suihkussa ja sitten paluumatkalle.

”Toin Kuopion suunnalta leipää ja kalaa, joka on jaettu tämän seudun kauppoihin. Nyt käyn hakemassa paluumatkalle pakastamosta eineksiä”, Pelkonen havainnollistaa yhteiskunnan huoltoketjua.

Rahtarit-järjestön puheenjohtaja Juha Nyberg on huolissaan raskaan liikenteen taukopaikkojen puutteista. Kuva: Kalle Koponen / HS

Pelkosta puistattaa ajatus siitä, ettei Katriinantien rekkaparkki enää olisi käytössä. Sen korvaajaksi kaavailtu Hämeenlinnanväylän taukopaikka on aivan eri ilmansuunnassa kuin hänen reittinsä, mikä lisäisi ajoaikoja.

Raskaan liikenteen lepoaikojen valvonta tarkoittaa, että jos ajoaikapiirturissa työtunnit ovat täyttymässä, autoa ei voi ajaa ilman sakonuhkaa. Kolmesta työaikarikkeestä kortti menee hyllylle puoleksi vuodeksi.

”Klaukkalan taukopaikka on liian kaukana Kehä III:sta. Se palvelee lähinnä vain pohjoisen suunnan liikennettä”, kommentoi ammattiautoilijoiden etujärjestön Rahtarit ry:n puheenjohtaja Juha Nyberg.

Nyberg on jo pitkään ollut huolestunut ammattiautoilijoiden taukopaikkojen puutteista Suomessa. Keski-Euroopassa niitä pystytään pyörittämään markkinaehtoisesti. Suomessa tarvitaan yhteiskunnan rahoittamia palvelusopimuksia, jotta jakeluketjut toimivat.

Jos virallisia taukopaikkoja ei ole, ammattikuljettajien ainoa vaihtoehto on pysäköidä kaupungin katuverkkoon.

Myös Helsingin seudun kauppakamarissa Vantaan toimet ovat seurannassa. Johtava asiantuntija Tiina Pasuri on tuskastunut, koska puheen tasolla kaikki osapuolet vaalivat logistiikkaketjuja ja yhteiskunnan huoltovarmuutta.

Käytäntö on jotain muuta. Viimeksi Espoo veti henkselit Ämmässuolle sovitellun rekkaparkin päälle.

”Pysyviä taukopaikkoja tarvittaisiin kaikkien Helsingin sisääntuloteiden ja Kehä III:n varsille mielellään puolen tunnin päähän satamista”, Pasuri huomauttaa.

Valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) sopimukseen onkin kirjattu, että kunnat kaavoittavat Klaukkalan rekkaparkin lisäksi kaksi uutta raskaan liikenteen palvelualuetta.

”Vantaa tässä on ollut kantona kaskessa jo pitkään. Jätevoimalan tuntumaan ehdotettu rekkaparkki ei toteutunut, vaikka meidän lisäksemme sitä ehdottivat Uudenmaan ely ja HSL”, Pasuri napauttaa.

Uudenmaan ely-keskus kilpailutti Kankaan rekkaparkin palvelusopimuksen vuonna 2022 siten, että sopimus päättyy vuoden 2027 toukokuussa. Ennen mahdollista uutta kilpailukierrosta ely tarvitsee varmuuden, että Vantaan kaupunki jatkaa maanvuokrasopimusta.

Palvelusopimuksen mukaan Katriinantien rekkaparkki on saanut 250 000 euroa vuodessa. Summasta valtio maksaa 75 prosenttia, ja Espoo, Helsinki ja Vantaa loput.

Kankaan mukaan palvelusopimus kattaa alueen kaikki kulut kuten sähkön, veden, huollon ja talviaikaisen kunnossapidon. Pelkästään Vantaan kaupungille maksettavaan maanvuokraan menee 50 000 euroa vuodessa.

Katriinantien rekkaparkin vieressä on kuljetusliike DHL:n pysäköintialue. Kuva: Kalle Koponen / HS

Vantaan ympäristökeskus on edellyttänyt runsaan 2,5 hehtaarin alueen asvaltointia ja öljynerotuskaivojen rakentamista. Tästä vaateesta luovuttiin viimeksi maanvuokrasopimuksen lyhyyden ja määräaikaisuuden vuoksi, mutta nyt kun jatko olisi katkolla, vaatimus on toistunut.

Kangas pitää noin miljoonan euron investointivaatimusta kohtuuttomana, jos kaupungin tonttipolitiikan vuoksi lisäaikaa heruisi vain joitakin vuosia.

”Olen heille sanonut, että tässä on viiden kilometrin säteellä lukuisia logistiikkayhtiöitten alueita, joissa ei ole asvalttia eikä öljynerotusta, ja joissa yövytään. Miksi meitä kohdellaan eri tavalla kuin muita”, Kangas kysyy.

Hän on omalla rahallaan teettänyt sertifioidulla toimijalla hulevesitutkimuksen, jonka lausunnosta ilmenee, ettei rekkaparkin toiminnalla ole haittaa hulevesille. Kankaan mukaan ympäristökeskus ei noteerannut lausuntoa.

Vantaan maankäytön apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila myöntää, että kaupungilla on ristiriitaisia tavoitteita, joiden yhteensovittaminen on vaikeaa. Kaavoittaja kaipaa isoja yritystontteja, raskas liikenne taukopaikkoja.

”Ymmärrän myös, ettei Katriinantiellä yrittäjällä ole taloudellisia mahdollisuuksia investoida asvalttiin ja öljynerotuskaivoihin, jos vuokra-aika on lyhyt.”

Vantaan elinkeinopolitiikkaan on kirjattu, että kaupunkiin pitäisi saada teollista toimintaa, jolloin yritystonttien pitäisi olla kooltaan 5–10 hehtaaria.

Anttila on eri yhteyksissä viitannut Klaukkalan rekkaparkkiin. Alueen kaavoitus on kuitenkin Nurmijärvellä edennyt hitaasti, eivätkä lähialueen asukkaat ole siitä ilahtuneita.

Vantaa on ollut rivakammin liikkeellä.

Klaukkalan taukopaikan piti olla käytössä jo vuonna 2027. Mahdolliset kaavavalitukset viivästyttäisivät rekkaparkin valmistumista 2030-luvulle.

Katriinantien rekkaparkkiin Jarno Kangas rakennutti suihkut ja vessat, ja kulku alueelle on sähköpuomin takana. Kuva: Kalle Koponen / HS