Ampumahiihtäjä ampui vahingossa kummisetäänsä – Nyt uran jatko on uhattuna

Nuori ampumahiihtäjä joutuu jännittämään aselupansa kohtaloa.

Ampumahiihtäjä Arttu Heikkinen, 21, sai elokuun lopussa tuomion törkeästä vammantuottamuksesta ja metsästysrikoksesta.

Heikkinen ampui vahingossa kummisetäänsä lintujahdissa syyskuussa 2024. Mies menetti näön oikeasta silmästään.

Tuomion tultua julki Suomen ampumahiihtoliitto päätti, että Heikkinen saa jatkaa maajoukkueessa toistaiseksi.

Puijon Hiihtoseuran miehen kautta varjostaa kuitenkin aseluvan kohtalo.

Ratkaiseva asia

Urheilullisesti tuleva kausi on alle 19-vuotiaiden normaalimatkan maailmanmestarille tärkeä, sillä edessä ovat Milano-Cortinan olympialaiset.

Heikkisen aselupa on tällä tietoa voimassa, mutta se voidaan peruuttaa tuomioon vedoten. Tällainen päätös tekisi harjoittelemisesta ja kilpailemisesta mahdotonta.

Suomen ampumahiihtoliiton hallituksen puheenjohtaja Jaakko Puurula ei osaa sanoa, onko mitään vastaavaa tapahtunut suomalaisen ampumahiihdon historiassa.

– Kukaan kenen kanssa olen asiasta keskustellut ei ole ollut tietoinen. Voi olla ja todennäköisesti onkin, mutta minulla ei ole minkäänlaista tietoa jostakin vastaavanlaisesta tapauksesta, Puurula vastaa.

Poliisihallituksen ylitarkastaja Tarja Ranta kommentoi IL:n pyynnöstä asiaa yleisellä tasolla. Ranta esittelee sähköpostivastauksessaan erilaisia vaihtoehtoja, millä tavoin aselupapäätöksiä tehdään.

Poikkeuksetta peruttavat

Ampuma-aselaissa on mainittu rikokset, joihin syyllistyneen aselupa on poikkeuksetta peruttava.

– Tällaisia rikoksia ovat teot, jotka osoittavat väkivaltaista käyttäytymistä, Rikoslain 50 luvun 2 ja 4a§ mukaiset rikokset (törkeä huumausainerikos, törkeä huumausainerikoksen edistäminen) ja muut sellaiset rikokset, jotka osoittavat, että henkilö ei ole sopiva pitämän hallussaan ampuma-aseita ja ammuksia, Ranta avaa.

– Näissä tapauksissa edellytetään siis lainvoimaista tuomiota. Näiden lisäksi luvat on Ampuma-aselain mukaan peruutettava, jos henkilön käyttäytyminen tai elämäntapa ovat sellaiset, että ne aiheuttavat vaaraa henkilön omalle tai toisten turvallisuudelle ja hänen katsotaan tämän vuoksi olevan sopimaton edellä mainittujen esineiden hankkimiseen tai hallussapitoon.

Heikkiselle Kainuun käräjäoikeudessa annettu tuomio ei ole lainvoimainen, vaan siitä voi valittaa hovioikeuteen.

Heikkisen avustaja, varatuomari Mauri Tuominen sanoi Ylelle, että hänen tulkintansa mukaan törkeä vammantuottamus ei automaattisesti johda aseluvan perumiseen, koska asetta voidaan tarvita ammattia varten.

Ranta korostaa, että Heikkisen rikosnimikkeistä ei voi suoraan päätellä, osoittaako teko väkivaltaista käyttäytymistä tai sitä, että henkilö olisi sen perusteella katsottava sopimattomaksi pitämään hallussaan ampuma-asetta.

Ammatilla voi olla vaikutusta

Rannan mukaan yksittäistapauksissa, joissa rikosnimikkeet eivät vastaa edellä mainittuja, poliisi arvioi kokonaisuutta.

– Merkittävää on nimenomaan arvioida sitä riskiä, aiheuttaisiko henkilö vaaraa omalle tai toisten turvallisuudelle; onko hänen katsottava tapahtumien valossa olevan sopimaton pitämään hallussaan aseita ja patruunoita. Jos henkilön voidaan katsoa olevan edelleen sopiva (turvallisuusriskiä ei ole), poliisin on mahdollista jättää luvat peruuttamatta tai peruuttaa vain osa henkilön aseluvista sekä antaa varoitus, jos peruuttaminen olisi olosuhteisiin nähden kohtuutonta. Ammatilla voi olla vaikutusta silloin, kun arvioidaan näitä olosuhteita, Ranta kirjoittaa.

Kokonaisuuden arvioinnissakin otetaan usein huomioon tuomion lainvoimaisuus.

Kiistanalaisissa tapauksissa poliisi pääsääntöisesti kallistuu odottamaan tuomion lainvoimaisuutta, jotta se saa tietoonsa varmuudella ne rikosnimikkeet, joiden perusteella lupien peruuttamisasia ratkaistaan. Poliisin on myös varmistuttava siitä, että sillä on ylipäätään harkintavaltaa sen suhteen, onko luvat peruutettava.

– Tällä on siis vaikutuksensa siihen, millä aikataululla asia voidaan ratkaista, Ranta tähdentää.

Tuomiosta valittaminen ei välttämättä vaikuta aselupa-asian ratkaisemiseen, koska hallinnollinen ja rikosprosessi ovat toisistaan irrallisia.

Ranta huomauttaa, että aselupa voidaan myös peruuttaa, vaikka rikosta ei olisi tapahtunut. Perusteena voi olla sopimattomuutta aiheuttava elämäntapa, esimerkiksi päihteisiin liittyvä käyttäytyminen.

Nämä tapaukset kuuluvat myös poikkeuksetta peruttavien piiriin.