Espoo kannattaa kolmen suuren yhteistä hinta-aluetta
Helsingin, Espoon ja Vantaan tasatariffi halventaisi kolmen vyöhykkeen joukkoliikennelippuja Vantaan tai Espoon rajoilta keskustaan. Se kuitenkin vähentäisi kuitenkin HSL:n lipputuloja.
Espoo esittää yhtä hinta-aluetta Espoolle, Helsingille ja Vantaalle joukkoliikenteeseen.
Espoon konsernijaosto tasapainottaisi HSL:n taloutta matkustajamääriä kasvattamalla.
Espoo ja Vantaa haluavat neuvotella infrakorvausjärjestelmän uusiksi, jotta se ei nostaisi lipunhintoja.
Espoo esittää joukkoliikenteen tasatariffia eli yhtä hinta-aluetta Espooseen, Helsinkiin ja Vantaalle.
Idea kolmen suuren tasatariffista on kummitellut Helsingin seudun liikenteen (HSL) keskustelussa vuoden ajan, aina siitä lähtien, kun koko yhdeksän kunnan kuntayhtymää koskeva ehdotus kaatui budjettiäänestyksessä.
Kolmen ison kaupungin tasatariffi halventaisi pitkiä kolmen vyöhykkeen (ABC) joukkoliikennelippuja Vantaan tai Espoon rajoilta keskustaan.
Espoon konsernijaosto äänesti sosiaalidemokraattien, rkp:n ja vihreiden äänillä nurin pohjaesityksen, jossa alistuttiin 6,4 prosentin hinnankorotukseen. Kokoomus ja keskusta jäivät äänestyksessä vähemmistöön.
Koska jäsenkuntien enemmistö ei halua kasvattaa joukkoliikenteen verotukea, HSL:lle ei juuri jäisi mahdollisuuksia halventaa lyhyiden matkojen lipunhintoja, jota taas helsinkiläispoliitikot ovat vaatineet.
Viimeisten 15 vuoden aikana helsinkiläisten matkustajien joukkoliikennematkat ovat kallistuneet lipputyypistä riippuen 55–75 prosenttia.
Suurin hyppäys on tapahtunut niillä matkustajilla, joiden käyttämä raitioliikenteen lippu poistui valikoimasta.
Helsingissä on myös poliittista halukkuutta lisätä joukkoliikenteen rahoitusta. Keskenään ristikkäisiä valtuustoaloitteita on tehty useita.
Vyöhykeraja keskellä Espoota on hiertänyt espoolaispoliitikkoja jo vuosia.
Halvemman AB-vyöhykkeen laajentaminen Espoon länsirajalle tai Vantaan pohjoisrajalle vähentäisi kuitenkin HSL:n lipputuloja. Se pitäisi paikata kuntien kassasta, tai sitten joukkoliikenteen tarjontaa pitäisi karsia vielä enemmän kuin HSL jo nyt esittää.
Lausuntopyynnössään HSL on hahmotellut palveluiden karsimista noin viidellä miljoonalla eurolla.
Kolmas mahdollisuus talouden tasapainottamiseen on joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvattaminen, jota HSL on yrittänyt eri keinoilla koronapandemiasta lähtien.
Espoo toteaa omassa lausunnossaan, että tuottavuutta tulisi kasvattaa ensisijaisesti käyttäjämääriä kasvattamalla, ei lipunhintojen korotuksilla.
Vantaan konsernijaosto vastasi HSL:lle viime viikolla, että ensi vuodelle kaavailtu 6,4 prosentin korotus on välttämätön, koska HSL:n, mutta myös jäsenkuntien taloustilanne on vaikea.
Espoo ja Vantaa ovat molemmat yhtä mieltä siitä, että nykyinen infrakorvausjärjestelmä pitää kytkeä irti HSL:n budjetissa niin, ettei se enää luo painetta lipunhintoihin. Espoon mukaan muutoksen pitää kuitenkin olla kunnille kustannusneutraali.
HSL:n hallitus sinetöi ensi vuoden joukkoliikennetaksat budjettikokouksessaan lokakuussa. Jo nyt on selvää, että hallitus joutuu äänestämään toisilleen ristikkäisten muutosehdotusten välillä.
HSL:n hallituksen 14 jäsenestä seitsemän on helsinkiläisiä. Vantaalaisia ja espoolaisia on molempia kolme. Viimeistä hallituspaikkaa pitää tällä kaudella Tuusula.
